Oletko koskaan kuullut paradokseista? Vaikka ne kuulostavat monimutkaisilta, juuri paradoksien ansiosta tiede ja filosofia ovat kehittyneet niin pitkälle.

Sillä juuri niiden avulla tutkijat pystyivät vastaamaan kysymyksiin, jotka pitivät ihmiskunnan yöunet valveilla, ja tietenkin myös kehittämään uskomattomia uusia ideoita.

Itse asiassa termi on muuttunut niin monimutkaiseksi, että sitä on alettu soveltaa kielitieteessä, matematiikassa, fysiikassa ja myös filosofiassa. Ja kyllä, paradokseja esiintyy myös meidän kaikkien arkielämän suurissa eettisissä kysymyksissä. Ja osoittaaksemme tämän olemme erottaneet 11 klassista esimerkkiä, jotta ymmärtäisit, mistä puhumme.

Mikä on paradoksi?

Ennen kuin alat hullutella kuuluisimpien paradoksien kanssa, sinun on ensin ymmärrettävä, mitä sana tarkoittaa. Periaatteessa paradoksi on kielikuva, joka tarkoittaa "ristiriitaa". Se tunnetaan kuitenkin myös nimellä oksymoroni.

Yleensä paradoksit ovat johdonmukaisia ja hyvin jäsenneltyjä ajatuksia, mutta ne sisältävät myös ristiriitoja, joita on useimmiten hyvin monimutkaista ymmärtää ja purkaa. Toisin sanoen kyseessä on päättely, jossa on kaksi ajatusta, joista toinen on vastakkainen toiselle.

Jotta ymmärtäisit paremmin, Camõesin lause "rakkaus on haava, joka sattuu mutta jota ei tunneta" on esimerkki paradoksaalisesta lauseesta.

Paradokseja tietää (ja tulla hulluksi)

1- Kaksijakoisuuden paradoksi

Tämä paradoksi liitettiin ensimmäisen kerran kreikkalaiselle filosofille Zenon Eleialle, joka tunnetaan erityyppisten paradoksien luojana, jotka kaikki pyrkivät osoittamaan, että maailmankaikkeus on ainutlaatuinen, muuttumaton ja liikkumaton.

Paradoksi julistaa, että päästäkseen minne tahansa on ensin käveltävä puolet matkasta. Sitten on käveltävä puolet jäljellä olevasta matkasta ja sitten käveltävä loputkin puolet. Ja niin se jatkuu loputtomiin. Toisin sanoen, kuten jo mainitsimme, se on eräänlainen väite siitä, että liikettä ei ole olemassa.

1900-luvulla virallistettu matemaattinen näkökulma sanoo, että ratkaisu tähän paradoksiin on hyväksyä hyvin hullu summa: puolet jostakin summasta lisätään neljännesosaan, sitten kahdeksasosaan, sitten kuudestoistaosaan ja niin edelleen, jolloin tuloksena on luku 1. Se olisi sama kuin sanoisi, että 0,999 (ja niin edelleen loputtomasti) on yhtä kuin 1. Tämä on sama kuin sanoisi, että 0,999 (ja niin edelleen) on yhtä kuin 1.

Tämä teoria ei kuitenkaan selitä sitä, miten esine voisi päästä määränpäähänsä, koska tämän kysymyksen selitys on vielä hämärämpi ja monimutkaisempi. Periaatteessa todellinen ratkaisu palaisi 1900-luvun teorioihin, jotka koskevat sitä, että aine, aika ja avaruus ovat jaettavissa.

2 - Theseus-aluksen paradoksi

Tämän paradoksin on kuvannut Plutarkhos, ja sitä pidetään antiikin Kreikan klassikkona. Pohjimmiltaan se kertoo veneestä, jolla Theseus ja muutamat Ateenan nuoret miehet palasivat Kreetalta. Veneessä oli 30 airoa, joita säilytettiin oletettavasti Demetrios Faleron aikoihin asti.

Paradoksi muodostuu siitä, että ihmiset epäilivät, onko vene edelleen sama vene kuin alussa, koska puun lahotessa se vaihdettiin uuteen materiaaliin. Toisin sanoen lopulta vene kunnostettiin kokonaan uudella puulla.

Niinpä tämä vene alkoi olla filosofien keskustelunaihe. Jotkut sanoivat, että se oli sama vene, kun taas toiset väittivät, että se oli jo toinen vene.

3- Jumalan paradoksi

Pohjimmiltaan Jumalaa pidetään kaikkialle ulottuvana, joka on läsnä kaikkialla; kaikkivoipana, jolla on valta kaikkeen; ja myös kaikkitietävänä, joka tietää kaiken. Tämän myötä paradoksi kyseenalaistaa paholaisen olemassaolon syyn, koska Jumala on kaikkivoipa.

Hän kysyy myös, miten kaikkivoipa olento voisi luoda niin painavan kiven, ettei edes hän itse pystyisi nostamaan sitä.

Periaatteessa nämä kysymykset jakavat mielipiteitä. Toisella puolella on aina niitä, jotka uskovat korkeimpaan olentoon, ja toisella puolella niitä, jotka eivät usko Jumalan olemassaoloon.

4- Heteologisten sanojen paradoksi

Ensinnäkin sana heteologia ei edusta sitä, mitä se luokittelee. Toisin sanoen se ilmaisee ominaisuutta, jota sillä ei ole. Esimerkiksi sana verbi ei ole verbi, vaan se on itse asiassa substantiivi. Kysymys viittaa juuri tähän: olisiko sana heteologia sitten heteologia?

Yksi hyväksyttävistä vastauksista on, että jos se ei kuvaa omaa laatuaan, se on heteologinen. Jos kuitenkin pidämme tätä sanaa heteologisena, se lakkaa olemasta sitä.

Pohjimmiltaan tämä paradoksi liittyi Russellin paradoksiin. Yleisesti ottaen se kyseenalaisti matematiikan joukko-opin koko 1900-luvun ajan.

5 - Sotalentäjän paradoksi

Tämän paradoksin mukaan sotilaslentäjät voivat kävellä pois taistelusta, jos he todistavat olevansa psyykkisesti häiriintyneitä, mutta kaikki, jotka yrittävät paeta sitoutumista, todistavat itse asiassa olevansa tervejärkisiä.

Tätä paradoksia käsitellään satiiris-historiallisessa romaanissa "Ardil-22". Toiseen maailmansotaan sijoittuvassa romaanissa osoitetaan, että kun joku tarvitsee jotakin, sen voi hankkia vain joku toinen, joka ei sitä tarvitse.

Kirjassa päähenkilö tutustuu tähän lentäjän paradoksiin, ja hän päätyy lopulta huomaamaan, että kaikki paikat hänen ympärillään ovat täynnä paradoksaalisia ja ahdistavia sääntöjä.

6- Numeroiden kiinnostavuuden paradoksi

Periaatteessa tämä paradoksi pyörii sen ympärillä, että kaikissa luvuissa on jotain erityistä ja mielenkiintoista. Ja kun löydät luvun, jossa ei ole mitään mielenkiintoista, se on sinun tunnusmerkityksesi.

Luku 1 on ensimmäinen luonnollinen luku, luku 2 on pienin parillinen alkuluku, luku 3 on ensimmäinen pariton alkuluku, luku 4 on pienin yhdistetty luku ja niin edelleen.

Ennen kaikkea tämä paradoksi on kysymys, joka perustuu termin "kiinnostava" epätarkkaan määritelmään. Mutta ei ristiriitaan, joka leimaa muita paradokseja. Juuri tämä tekee siitä erilaisen kuin muut.

7- Kaksoisparadoksi

Ajattele tilannetta, jossa on kaksi kaksosta ja toinen heistä viedään avaruuteen. Avaruuteen viety kaksonen elää kuitenkin valonnopeudella, eli sen nopeus on 299 792 458 m/s.

Kun hän palaa Maahan, hän on nuorempi kuin veljensä, joten sanotaan, että aika kului hitaammin sille aluksella olleelle henkilölle.

8- Perunaparadoksi

Periaatteessa tässä paradoksissa tarkastellaan perunan sisältämän veden määrää. Eli paradoksi pyörii sen ympärillä, että 100 grammaa perunaa on 99 % vettä. Näin ollen 1 % ruoasta olisi massaa. Jos peruna kuitenkin kuivataan, se on 98 % vettä ja painaa 50 grammaa.

Toisaalta, jos perunan paino on aluksi 100 grammaa, se tarkoittaa, että 1 gramma on kuiva-ainetta. Kun peruna kuivataan, se on siis 98-prosenttisesti vettä, ja tuosta 1 grammasta ainetta tulee 2 prosenttia elintarvikkeen painosta.

Toisin sanoen yksi gramma on 2 % 50 grammasta, joten se on uusi perunan paino.

9- Syntymäpäiväparadoksi

Tämä paradoksi perustuu todennäköisyysanalyysiin, jonka mukaan jos huoneessa on 23 ihmistä, todennäköisyys sille, että kahdella ihmisellä on syntymäpäivä samana päivänä, on 50 prosenttia.

Tämä teoria lähti periaatteessa siitä, että jos kaksi ihmistä on yhdessä huoneessa, todennäköisyys sille, että heillä ei ole syntymäpäivää samana päivänä, on 364/365. Tässä teoriassa ei kuitenkaan oteta huomioon karkausvuosia eikä myöskään sitä, että ensimmäisen henkilön syntymäpäivästä toisen syntymäpäivään on 364 eri päivää.

Jos huoneessa on kuitenkin kolme ihmistä, todennäköisyys sille, että heillä kaikilla on syntymäpäivä eri päivinä, on 364/365 x 363/365. Jatketaan tätä päättelyä, ja kun on 23 ihmistä, todennäköisyys sille, että heillä kaikilla on syntymäpäivä eri päivinä, laskee 50 prosenttiin.

Toisin sanoen todennäköisyys, että kahdella henkilöllä on syntymäpäivä samana päivänä, on suurempi.

10- Ystävyyden paradoksi

Periaatteessa tämä paradoksi tarkoittaa sitä, että sinulla on aina enemmän ystäviä kuin luuletkaan. Toisin sanoen näin suuren teknologian ja sosiaalisten verkostojen yleistymisen myötä toisiinsa yhteydessä olevien ihmisten määrä kaksinkertaistuu.

Ensinnäkin voit olla se henkilö, jolla on vain vähän ystäviä, tai se henkilö, jonka profiilissa on paljon kollegoita. Vaikka sinulla olisi kuinka vähän tai paljon ystäviä, jokaisella heistä on sinun lisäksi toinenkin kaveriporukka.

Toisin sanoen, sinusta tulee yhteydessä myös ystäväsi ystäväjoukkoon. Lopulta olet yhteydessä ja kytkeytynyt kaikkiin heihin, jopa tietämättäsi.

11- Fermi-paradoksi

Tämä paradoksi on saanut nimensä siksi, että fyysikko Fermi kysyi eräällä lounaalla itseltään "missä he ovat?" Toisin sanoen, missä ovat muiden planeettojen ihmiset.

Periaatteessa on jo todettu, että Maassa ei ole mitään erityistä ja ainutlaatuista. Siksi on todennäköistä, että jossain galaksissa on sivilisaatioita, koska siellä on 11 miljardia maapallon kaltaista planeettaa. Sitä ei kuitenkaan voida selittää, että maailmankaikkeudesta ei ole koskaan löydetty jälkiä muusta elämästä.

Yksi tämän paradoksin ratkaisuista muuten kyseenalaistaa ajatuksen siitä, että maapallo on oikeastaan tavallinen planeetta ja että elämä on ehkä äärimmäisen harvinaista koko maailmankaikkeudessa. On kuitenkin myös ihmisiä, jotka uskovat, että menneisyyden sivilisaatiot ovat saattaneet kadota ydinsotien tai ympäristötuhojen seurauksena.

Eikä siinä vielä kaikki. Lisäksi on olemassa ryhmä, joka julistaa ajatusta, että avaruusolennot ovat olemassa, mutta että ne saattavat piileskellä meiltä tarkoituksella. Ainakin siihen asti, kunnes meistä tulee sosiaalisempia ja kypsempiä teknologisessa mielessä.

Ja sitten jätimme sinut tuon "kirpun korvan taakse" johonkin paradoksiin?

Lue lisää: Viittomakieli: Opettele joitakin sanoja ja lauseita punnissa

Lähteet: Galileu-lehti, Hiper cultura, Info escola, Mundo inverso.

Kuvat: Hiper cultura, Mundo inverso, Gospel prime, Viva bem, Sonia ideias, Sonia ideias