Muinaisten kreikkalaisten mukaan oman kuvan ihailu oli merkki huonoista enteistä, ja niinpä he keksivät tarinan Narkissoksesta, joka oli jokijumala Kefiksen ja nymfi Lyriopen poika.

Kreikkalainen myytti kertoo tarinan nuoresta miehestä, jonka tärkein ominaisuus oli hänen turhamaisuutensa. Hän ihaili omaa kauneuttaan niin paljon, että hänen nimestään on johdettu termi, jolla selitetään niitä, jotka myös liioittelevat tässä ominaisuudessa: narsismi.

Tämän vuoksi se on nykyäänkin yksi eniten huomiota saaneista kreikkalaisista myyteistä esimerkiksi psykologian, filosofian, kirjallisuuden ja jopa musiikin aloilla.

Narkissoksen myytti

Heti synnyttyään Narkissoksen äiti kävi Beotiassa ennustajan luona. Lapsen kauneudesta vaikuttuneena hän halusi tietää, eläisikö Narkissos pitkään. Ennustajan mukaan Narkissos eläisi pitkään, mutta ei saisi tuntea itseään, koska ennustuksen mukaan hän joutuisi kohtalokkaan kirouksen uhriksi.

Aikuisena Narkissos herätti kaikkien ympärillään olevien ihmisten huomion keskimääräistä paremman kauneutensa ansiosta. Hän oli kuitenkin myös äärimmäisen ylimielinen, joten hän vietti elämänsä yksin, sillä hän ei pitänyt ketään naista hänen rakkautensa ja seuransa arvoisena.

Eräänä päivänä metsästäessään hän kiinnitti nymfi Ekon huomion, joka rakastui häneen täydellisesti, mutta häneltä evättiin lupa, kuten kaikilta muiltakin. Närkästyneenä hän päätti pyytää apua koston jumalattarelta Nemesisiltä. Niinpä jumalatar langetti kirouksen, jossa luki: "Rakastukoon Narkissos kiihkeästi, mutta älköön onnistuko saamaan rakastettuaan haltuunsa".

Kirous

Kirouksen seurauksena Narkissos onnistui lopulta rakastumaan, mutta itse kuvaan.

Metsästäjää seuratessaan Kaiku onnistui eräässä seikkailussaan houkuttelemaan Narkissoksen vesilähteelle. Siellä hän päätti juoda vettä ja päätyi näkemään oman peilikuvansa järvessä.

Koska hän ei kuitenkaan tiennyt, että kyseessä oli heijastus, hän yritti saada intohimonsa halun valloilleen.

Joidenkin kirjoittajien mukaan poika yritti tarttua peilikuvaansa, putosi veteen ja hukkui. Toisaalta Nizzan Parthian version mukaan poika teki itsemurhan, koska hän ei päässyt lähelle rakkaansa kuvaa.

On olemassa myös kolmas versio, jonka on kirjoittanut kreikkalainen runoilija Pausanias. Tässä kiistanalaisessa versiossa Narkissos rakastuu kaksoissiskoonsa.

Heijastuksen lumoissa hän kuitenkin kuoli, ja legendojen mukaan hän muuttui pian kuolemansa jälkeen kukaksi, joka kantaa hänen nimeään.

Narsismi

Myytin ansiosta Sigmund Freud määritteli pakkomielteestä omaan kuvaan johtuvan häiriön narsismiksi. Psykoanalyytikko käytti kreikkalaisen mytologian inspiraatiota myös nimetessään Oidipuskompleksin.

Freudin tutkimusten mukaan liioiteltua turhamaisuutta voidaan pitää patologiana, joka jakautuu kahteen eri vaiheeseen. Ensimmäiselle näistä on ominaista seksuaalinen halu omaan kehoon eli autoeroottinen vaihe, kun taas toiseen liittyy oman minuuden arvostaminen eli sekundaarinen narsismi.

Esimerkiksi narsistilla on jatkuva tarve saada muiden ihailua, joten on tavallista, että narsistit ovat itsekeskeisiä ja yksinäisiä.

Lähteet : All Matter, Educa Mais Brasil, kreikkalainen mytologia, Brasilian koulu

Kuvat : Unelmien aika, Gardenia, ThoughtCo